Kansainvälistä yhteisvalotusta

eli Valo-kollektiivia Arabiemiraateissa

Kello 17:30 kännykkä piippaa odotetusti: “I’m in front of the Hotel. Akbar”.

“Hei hei perhe, Isi lähtee nyt (isimittakaavassa) suureen seikkailuunsa, eli valokuvaamaan Dubain yötä paikallisen Intialaismiehen kanssa. Ei, tyttäreni. Vain Isi saa hypätä netissä tapaamiensa tuntemattomien miesten maastureihin toisella puolella maapalloa. Tai missään. Nyt pää tyynyyn.”

Tulihan tämäkin kokeiltua. Pari viikkoa ennen reissua laitoin dubailaiselle valokuvausfoorumille viestin, jossa kyselin porukalta kuvausvinkkejä ja intoa jopa yhteiseen kuvaussessioon. Sain hyviä vinkkejä ja lisäksi vastauksen Akbarilta joka suostui mielihyvin oppaakseni. Herralla oli foorumilla muutama tuhat viestiä, laadukkaita kuviakin kuin sheikillä kameleita. Tämä vakuutti minut turvallisuudesta – ei vaimoa. Niinpä ökymaasturin kyydistä piti vielä tekstitellä rauhoittavia sanoja matkalla Dubain keskustaan.

Mahtava ilta – vaihtaa kokemuksia elämän menosta kahdessa täysin erilaisessa kulttuurissa. Kuvaus oli hauskaa, keskustelu ikimuistoista. Suosittelen myös tutustumaan itse foorumiin – se on hyvä esimerkki siitä miten kuvia arvioidaan ja kommentoidaan rakentavasti kritisoiden. Kieltääköhän Mohammed nettihäiriköt? Kaksi miestä = 2 kuvaajaa + 2 mallia. Ylemmässä kuvassa mallina Akbar, alemmassa minä.

Suurimmat odotukset (valokuvauksellisesti) olin etukäteen ladannut yöhön beduiinileirissä autiomaassa. (Vieressä vaimo muuten juuri miettii, miksi suomalaiset eivät tapaa lähteä Lappiin yöpymään jäähotellissa vaikka kaikki japanilaiset ovat jo niin tehneet. Ehkä ilman vieraan maan eksotiikkaa äärimmäisyyskokemus on pelkästään epämukava?) Kaamoksen pimeyttä kirotessani muistan jatkossa kiittää leveyspiiriäni pitkistä auringonnousuista ja -laskuista. Aavikolla sain kuvata laskua kokonaiset 4 minuuttia. Olen nähnyt keilapalloja jotka laskeutuvat arabiaurinkoa hitaammin! Huomasin, että tällaisessa tilanteessa valotuksen haarukointi on mahtava apu – monesta kuvasta löytyi kaksi toimivaa näkemystä, sarjakuvauksella*. Ole ystävällinen ja niele kaikki kysymykset koskien sommittelua.

(* aseta siis kamera sarjakuvausasetukselle ja säädä valotuksen haarukointi esim. +/-1EV. Näin kamera ottaa joka painalluksella kolme peräkkäistä kuvaa eri valotuksilla. Samasta kuvasta voit saada “oikein” valotetun version, sekä silhouetin, kuten alla)

Itse yöpyminen leirissä oli koko perheen mielestä hauska ja unohtumaton kokemus. Illalla oli hyvin aikaa kikkailla valotuksilla. Alla oleva kamelipaimen (Huom. oikeanpuoleinen kuva ja huom. vasemmanpuoleinen hahmo) on kuvattu yhdistäen leiristä tuleva valo kuvan vasempaan reunaan asetetun salaman valoon. Mukaan otetusta halpisradiolaukaisimesta loppui patterit, joten kameran (7D) oma infrapunaohjaus pelasti tilanteen. Muut kuvat aavikolta ja Dubaista on otettu ilman salamaa.

Auringonnousukuvaukset pilasi yllättäen kosteus, joka tuli ihan puskasta ja sumuna kietoi maiseman ja kameran kennon vaippaansa kriittisiksi hetkiksi. Minulta voi tilata taiteellisen time-lapse kuvauksen nimeltään “Onneksi pokkarini oli vesitiivis – vaikkei se näitä kuvia tee yhtään katsottavammiksi”.

Matkan pääkohde oli Al Ainin kaupungissa asusteleva ystäväperhe, jonka pää(?) on Valo-kollektiivin kunniakas jäsen. Valokuvauksellisesti vierailuaika painottui lasten kuvaamiseen hotellialueella. Upea täysikuu sai isit kuitenkin irtautumaan yhdeksi illaksi maisemanmetsästykseen, jonka kuutamo-osuudesta ei jälkipolville jäänyt montaa arvokasta pikseliä. Löysimme kuitenkin hienon vesitornin, jonka rakenteet inspiroivat meidät leikkimään matkaan sattuneella salamalla. Valo-kollektiivin patenttiratkaisuna alkaa olla se, että paremman puutteessa kuvataan sitä kun meikäläinen hyppii jostain korkealta. Vielä yksikään kuvauksista ei ole päättynyt röntgenkuvauksiin, mutta eiköhän tuokin päivä ole vielä edessä. Sitten saadaan pitkä, mutta perusteellinen valotus!

Ennen paluuta tutustuimme vielä maailman älyttömim… korkeimpaan rakennukseen Burj Khalifaan (828m), jonka näköalatasanteelta piti päästä kokeilemaan kaupungin valojen kuvaamista hdr:nä (3 kuvaa eri suljinajoilla, joista voidaan rakentaa luonnollisen – tai niin kuin tässäkin tapauksessa epäluonnollisen – näköinen kuva). Opin, että gorillapod on oiva ystävä paikoissa jonne jalustan tuominen on ehdottomasti kielletty. Tasannetta kiertävässä lasissa oli kuvaajia varten n. 40cm rako, jonka reunaan lonkerot sai kätevästi kiinni. Ihan varmuuden vuoksi pitelin kameraa myös kätösissäni, sillä arvelen, että järkkärin arvo laskee 120 kerroksen pudotuksessa noin prosentin/kerros. Puhumattakaan siitä kanssaeläjästä joka tietämättään ottaa kameran alhaalla kiinni.

Tags: , , , , , , ,
Previous post
Next post

2 Responses to Kansainvälistä yhteisvalotusta

  1. Juhana says:

    Makee reissu varmasti. Kuvista etenkin tuo mustavalkoinen Akbarista on upea. Oliko sulla yksi salama takana, jonka laukaisit radiolla voi miten sait tuon taustan noin kirkkaaksi?

  2. Jouni says:

    Ei ollu salama käytössä tossa. Siellä oli jotain valonheittimiä, jonka sovittelin sopivasti taakse. Heitin antoi sen verran valoa, että ISOnkaan ei tarvinnut olla kuin 500.

Leave a Reply